Mika Nyyssölä

Heippa kaikille.

Aikaa taas ehtinyt vierähtää jo tovi, kun viimeksi kirjoitin tänne blogiini. Treenit ovat sujuneet mukavasti ja olen saanut paikat ihan kunnolla ja oikealla tavalla jumiin. Rintalihakset esim ovat viimeisimpinä treenatuista lihaksista menneet aivan lukkoon ja kipeytyneet. Se tunne on hieno, kun seuraavana päivänä tuntee kasvavan lihassäryn edellis illan/päivän treeneistä.

On muuten tullut treenailtua useammissakin paikoissa viime aikoina. Esim. Dana-fitnessissä, Espoon kaupungin bunkkerissa, Turun Gym2000:lla ja Mayorsilla. Se on ihan mukavaa käydä eri salilleilla ja vaihtelu tosiaankin virkistää. Tuntuu oikein saavan potkua treeneihin, kun vaihtaa maisemaa. Jopa laitteet saleilla ovat niin erilaisia, että vaikka tekeekin samaa liikettä sanotaan vaikka ylätaljaa selälle, tuntuu se silti aivan eri liikkeenä lihaksissa. Välitykset, erikokoiset taljat ja kulmat vaikuttavat yllättävänkin paljon mihin liikkeet osuvat treenatessa.

Alaselkä on yhä hieman tukkoinen ja välillä se kramppailee eikä suostu yhteistyöhön. Toivotaan nyt, että selkäkivut haihtuisivat ja tilalle tulisi ehjä, kehittyneempi ja leveämpi selkä. Sellainen, että valot vain pimenisivät ja varjot pitenisivät, kun sellaista levittelisi!? Hmm..okei?

Otsikkoon liittyen.

Sain pari viikkoa sitten ystävältäni Johanna A:lta kauan kaipaamani ja himoitsemani Tenacious D:n, Complete Masterworksin.

Kiitos Johku!!

Johanna antoi kyseisen DVD:n minulle ihan ikiomaksi ja olen siitä ikuisesti onnellinen. Johanna on minulle tuttu Rautakirjan kesälomittajana ja ennen kaikkea Tenacious D:n hartaana fanina. Ja kuka nyt ei fanittaisi Tenacious D:tä? Kaverit nimittäin tekevät sellaista huumoria, että välillä hirvittää. Jack Black on kyllä aivan sairaan ilmiömäinen näyttelijä. Hänellä on muutenkin pitkä ura takanaan. Mainitaan vaikka muutama hassu: King Kong, The School of Rock, Nacho Libre ja The Jackal.

Complete Masterworksissa on peräti kaksi dvd:tä jotka sisältävät esim älyttömät TV-sarjat Tenacious D:n elämästä, joiden pohjalta muuten tehtiin Tenacious D, in the pick of destiny-elokuva. Mukana Masterworksissa on myös keikkavideota, TV esiintymisiä ja minielokuvia, you name it. Todella kattava ja välillä jopa oksettavankin oloinen julkaisu.

Tässä alla Tenacious D:n kansi.

Miken kanssa hulluteltiin tänään taas oikein urakalla. Tehtiin myös traileri uudesta Team M&M elokuvasta…. *VIDEO*

Kannattaa katsoa jos ei muuten niin ainakin musan takia, sillä trailerissa soi Before the Dawn. :heavymetal: Aika hulvaton video, ehkä Team M&M:n jutuista yksi hauskimpia sitten Gary Gaymooren…

No niin jatketaan taas…

No niin, tuli sitten taas mokailtua.

Kuten aikaisemmassa postauksessani kirjoitinkin, kävimme ystäviemme, Antin ja Mintun luona iltaa istumassa. Siellä oli ihan sairaan hyvää piirakkaa, kuten turkulaisittain sanotaan ja muutenkin tarjoilu pelasi (kiitos Minttu). Mukavaa oli ja tuli naurettua niin paljon, että jopa niskanikin meni jumiin!

Ja sitten siihen mokailuun.

Bileporukassa istui myös täysin yllättäen eräs hieman isompi kaveri eli koripalloilun elävä legenda Bernard “Benkku” Harris!! Kuten moni meistä tietääkin, Suomi voitti Ruotsin MM-pronssiottelussa. Kisastudio pistettiin bileissäkin pystyyn ja matsia seurattiin toisella silmällä, jotkut enemmän ja toiset vähän vähemmän. Kun matsi oli ohi, päätimme lähteä ravintolaan (en muista enää mikä oli ravintolan nimi, mutta Mannerheimintiellä se oli). Siinä sitten lähtöä tehdessämme tuli meikäläiselle tyypilliseen tapaan hullu idea! Otetaan yhteiskuva Bernard Harrisista ja minusta!! Benkku kun on 208cm lyhyt ja minä 164,5cm pitkä, tiesin, että kuvasta tulisi hilpeä!

Bernard Harris ja minä.

Oho, blogista tuli väkisinkin pitkä, kun tuon kuvan liitin juttuun.. hih!

Kuka on Bernard Harris?

Bernard Harris pelasi Virginia Commonwealthissa vuosina 1970-74. Neljän kauden jälki oli Harrisilta vakuuttavaa. Tulokaskaudellaan 1970-71 hän oli heti joukkueensa ykkönen niin pisteissä (19,5) kuin levypalloissakin (10,9). Seuraavina kausinaan Harris tehtaili 19,7 (1971-72), 19,5 (1972-73) ja 19,2 pistettä (1973-74)
Bernard Harris on NBA-seura Buffalo Braves`n (nykyinen LA Clippers) varaus vuodelta 1974. Hän pelasi kaudella 1974-1975 NBA:ssa 11 ottelua. Harris saapui Suomeen vuonna 1980, jonka jälkeen hän pelasi menestyksekkäästi 15 vuotta. Meriittilista komistui mm. Suomen mestaruudella, jonka hän voitti 1982 Turun NMKY:n paidassa. Pääsarjan kaikkien aikojen tilastoista Harris on pisteissä (8697, keskiarvo 21,7) seitsemäntenä ja levypalloissa (4025, keskiarvo 10,0) toisena. Harris pelasi vuonna 2002 viimeisen SM-sarjaottelunsa 52 vuoden ja 12 päivän ikäisenä Forssan Koripoikien riveissä ja hän on kaikkien aikojen iäkkäin SM-sarjassa esiintynyt pelaaja.

Kuka on Mika Nyyssölä?

Joku idiootti, kuten kuvakin kertoo…

Hauskaa jatkoa kaikille!

PS. Sain Bernardilta luvan käyttää kuvia blogissani! Kiitos erittäin paljon Benkku! Soitellaan..

Heissan alla!

Taas eilen Miken kanssa sekoiltiin svenskojen kanssa. Interwjuuta löytyy tästä linkistä! Varoitus: jutuilla ei ole mitään päätä eikä häntää! Ja tuskin edes naurattaa vaikka ääninä ovat tiku ja taku.
Tänään:

Tässä otetaan kevyttä sangriaa lauantai-illan ratoksi ja mukavaa on. Lähdetään illalla vielä ystävien luo istumaan iltaa, joten tekemistä riittää. Se on muuten ihan hiton kivaa, kun ei tartte pingottaa dieettien ja potauksen kanssa tänä vuonna. Tietysti kovaa treenataan ja arkena ollaan spartalaisia, mutta saahan sitä nautiskella silloin, kun siihen on aihetta.

Muscular Developement
Uusin MD ilmestyi pari päivää sitten ja hyviä juttuja löytyy lehdestä, kuten odottaa saattoi. Esimerkkinä voisin mainita Kai Greenen Alien Leg Workoutin jossa Kaitsu reenaa tyttöystävänsä kanssa kovaa! Siinä on äijä ihan kipeillä reiskoilla varustettuna. Hyvää tekstiä Kain treeneistä ja kuinka hän treenaa jalkoja. Esim toistot treeneissä ei putoa koskaan alle 12 toiston! Näinhän se menee, pitkiä sarjoja sekä isoja painoja = isot lihakset!

Kuva Kaitsusta ja hänen jaloistaan, huomio säikeet vasemmassa reiskassa!! WOW!! (kuva: Per Bernal)

Myös haastista Lee Priestistä ja huh, on se äijä yhä kauheissa lihoissa vaikkakin vain kädet näkyi kuvissa. Mä haluun ton äijän kädet!! Sanoin just tossa, että voisin amputoida vaikka ne, jos vastineeksi saisin tollaset tykit!

Lee Priest (kuva: Per Bernal).

Lippu korkealla!

Jeah.

Selkä kipeä kuin fan! Tänään duunissa ibumaxin voimin. Sattuu yhä istuminen, seisominen ja kaikki muut mahdolliset asennot. 14 kpl rouhin menemään pitkin päivää ja voitte varmaan arvata ettei se mitenkään herkkua vatsalle ole. Ajattelin kuitenkin kestää kivut vielä pari päivää, kun töitä on perjantaihin asti ja katsoa sitten viikonlopun yli mikä on vointi. Jos maanantaina vielä on kipeä niin silloin lekuriin, mars mars.

Olen ajatellut näin, että käyn sohvalle makaamaan ja kaivan ison levyn suklaata, sujahdan huovan alle ja löhöän leffojen parissa pari päivää kuin pieni linnun poikanen äidin siiven alla. Tosissaan tekee mieli oikein kunnon löhöämishetkeä hyvien leffojen kera. Mulla onkin säästössä äidin tax free suklaalevy Tallinnan botskilta. Huh, namMM (sanois taas eräs)… Suklaa on mun kamu, anna mää puraisen ihan vähän sun kankusta…

Pur, PUR.

Kävin taannoin Filmifriikistä ostamassa muutaman elokuvan ja sarjan. Katsoinkin jo tuossa yhden niistä, eli tuohon supermahtavan Battlestar Galactican uusiotuotantoon kuuluvan sarjan ns. “välielokuvan”. Tämä Razor nimellä kulkeva elokuva sijoittuu 3. kauden ja 4. kauden välimaastoon ja se valottaa hieman Battlestar Pegasuksen historiaa sekä amiraali Adaman (senior) nuoruutta. Ooh, ja on se siis hyvä välileffa, sillä tuo sarjakin on ihan ihquparasta sci-fiä koskaan!!

Oooh, Razor!

Niin ja katsoinhan mää myös Futurama elokuvankin, sillä rakastan Futuramaa ja Benderiä yli kaiken! “Bite my shiny metal ass!” Tässä ensimmäisessä Bender’s big score-elokuvassa, joita muuten ilmestyy kaiken kaikkiaan neljä kappaletta, leikitään aikajatkumoilla kuin Stephen Hawking konsanaan. Saa ihan tosissaan olla tarkkana missä mennään ja loppukaneettikin on aika yllätys. Itse en ainakaan osannut arvata.

Kill all humans!!

Jäljellä on vielä katsomattomiakin leffoja ja sarjoja, kuten tämäkin brittituotantohömppä Primeval. Ihastuin suohon sarjaan vaikka näyttelijät olivatkin ihan vähän kökköjä. Tässäkin sarjassa leikitään ajan kanssa, josta tykkään ihan kauhiast. Ja tietysti dinosaurukset juoksee Lontoossa, joita pelottomat tutkijat jahtaavat ja lahtaavat! Näistä dinoistakin tykkään ihan kauhiast! Sarja jäi jännään kohtaan joten pikku Mikalta rahat vaan pois ja sarja kainaloon. Ei tässä auta kuin kaivaa limukkapullot jäihin ja laittaa suklaat ja sipsit kulhoihin! Leffailta here I come!!!

Primeval…grrr..Hurrrjia dinoja!

Jatketaan, terveisin Mika, 4v.

Sairauslomat ohi ja paluu töihin on tosi asia. Vai onko?

Kävin aamulla jumppaamassa salilla. Venyttelin takareiskoja ja tein hyvin kevyesti kyykkyä smithissä. No hohhoijaa, ei voi uskoa, mutta nyt sitten alaselkä kramppas jumiin ja voi vietävä onhan sitten kipeä! Ei tämä ole oikeasti todellista!!? Ibumaxia tulee nykyään syötyä enemmän kuin pastilleja. Jos tämä kipu ei ens yön aikana hellitä miten ihmeessä pääsen huomenna duuniin? Saikulle en oikein kehtaisi heti perään ilmoittautua. Sattuu vaan joka helkutin asennossa, istui, seisoi tai makasi. Edelleen: hohhoijaa…

Tuli sitten viikonloppuna nautistkeltua jäätelöstä ja kaikesta muusta Turkkusen “antimista”.

Tässä kuva terassilta jäätelön kanssa, psykoottisella ilmeellä tietenkin.

Ilmat olivat todella suotuisat ja taisi sitä oikein hieman ruskettuakin ulkona? Kevyitä jumppia tuli tehtyä ja ladattua akkuja. Toivotaan nyt että saisi edes hetken aikaa treenata täysin vammoitta. Taitaa olla toiveajattelua?

Kevyt pose kalsareissa…

Kondis on yhä sellainen hietsu open, mutta olen ihan ok sen kanssa. Painoa ei vain tahdo tulla lisää enkä jaksa siitä edes kauheasti hohkatakaan. Kun olen paska syömään niin sitten vain olen. Ehkä musta ei vain löydy sellaista bodari bulkkaajaa minkä se vaatisi, jotta saisin megamuskelit..

Maanantain treeneistä:

Stigun kanssa Danalla. Tehtiin volyymillä rinta ja olkapäät. 20 sekunnin palautuksilla 3×15 toistoa.

1 liike: Vipuvarsi vinopenkkikone.

2 liike: Penkkimasiina alaviistoon.

3 liike: Ristikkäistalja.

Olkapäille sama 20 sekunnin palautuksilla 3×15 toistoa.

1 liike: Pystysoutu vipuvarsikoneessa.

2 liike: Vipunostot sivuille koneellisesti.

3 liike: EZ-tangolla vipunosto eteen.

4 liike: Hartiarutistukset käsipainoilla.

Koko treeniin meni kokonaisuudessaan 45 minuuttia. Oli aika haipakkaan vääntöä ja vaikka painot olivat pakostakin pienet oli se silti suhteellisen rankka treeni.

Myöhemmin kaupungilla kävin Miken kanssa taas heittämässä sapuskat D’Wokissa. Huoh, samat sapuskat. Samat jutut. Ollaan niin väsyneitä ja niin kypsiä… No ei kai.

Kuvassa molemmat niin kypsiä.

Okra, jatketaan. Paranemisiin…?

Jep.

Sairaslomalla reisivamman vuoksi. En jaksanut homehtua kämpilläni, joten painelin Turkuun.

<–Ja mikäs täällä ollessa, kun on hyvässä seurassa.

Ja kun seura on hyvää niin sen kruunaa vielä aivan käsittämättömän lämmin ilma! Nami nami sanoisi Marko B.

Juu tosiaankin oikea takareisi hieman “hajosi” tiistain jalkatreeneissä. Prässissä tehtiin sitä kuuluista vikaa sarjaa. Painoa 400 kiloa ja pumpaten pistettiin menemään kunnes kuului “blumb” ja voima katosi oikeasta jalasta kivun tullessa tilalle. Alla oli heilurihackia useita kovia sarjoja esim viimeinen kova setti: 125kg x 4 toistoa. Ei ollut siis kyse etteikö reidet olisi olleet lämpimät, meikäläisen paikat eivät vain jostain syystä tahdo kestää enää oikein mitään… Paska homma suoraan sanottuna.

Lekuriin siitä sitten. Hyvä kun pystyin kävellä kivuiltani ja luojan kiitos Kärpän Pete oli ystävällinen ja lähti heittää meikäläistä Puolarin sairaalaan. Tunti jonotusta ja mukava lääkäri tajusi heti tilanteen, piikitti särkylääkettä ja lihasrelaksanttia ja latasi viikon loppuun saikkua.

Siinä sitten lääketokkurassa hoipertelin himaan. Onneksi asun kivenheiton päässä sairaalasta.

Mutta onni onnettomuudessa, nopea kylmähoito ja lääkitys auttoi sen verran että olen pystynyt sentään kävelemään ja olemaan ihan normaalisti. Kivut ovat olleet välillä helkutin kovat, kun särkylääkkeiden vaikutukset alkaa loppua. Ei muuta kuin ibumaxia huuleen ja täyshoitoon Turkkuseen. Eihän sitä jaksanut kovin montaa päivää himassaan maata, kun ei kauppaankaan tahtonut päästä.

Nyt täällä kauniissa Turussa aivan kesän kynnyksellä sitten on tullut pari lepopäivää todellakin tarpeeseen. Lekuri sanoi että treenata saa yläkroppaa, mutta jalat on syytä antaa huilia pari viikkoa. Gym2000:lla ollaan sitten käyty kevyitä jumppia tekemässä ja nautittu treenien jälkeen auringosta ja hyvästä ruoasta. Hassulta varmaan on näyttänyt, kun tepsuttelen/klenkkaan hitaasti käsikynkkää kuin 80-vee pappa vaikka lihakset on luokkaa Maurice Greene?

Okrait, ei muuta kuin himmaillaan tässä nyt vähän ja ens viikolla taas reenaillaan kovempaa jos paikat kestäisi? See Ya!

Hi everyone!

Last sunday the youngest IFBB pro bodybuilder Daniel Hill arrived to Helsinki for a 2 days photo shoot session with Mike Sirén.

I was allowed to be an art director and a behind the scenes still photographer for the 2 first sets with Mike and Dan.

A cup of coffee with Big Dan in the Torni between the photo shoots!

Dan is the youngest IFBB pro bodybuilder from Germany and a Jr. World Champion 2007!! He’s a very nice, down to earth kinda guy. We had a lots of fun and I hope he had fun as well.

The whole thing with two photo shoots were a bit hard for all of us. We started 3:30 PM and the clock was like 11:45PM when we were finnished. Dan was tired but also happy. Thanks to every one who helped us and thanks to Daniel baring Team M&M with our crazy jokes and fooling around. Yes we know, we are a couple of monkeys…

We took a lots of behind the scenes material like a tons of photos and videos wich we are going to publish during this week. Here’s a couple behind the scenes photos:

Daniel in the first photo shoot at the cabins

Dan eating in an indian restaurant

I just had to challenge Dan in a posedown, ladies and gentlemen, Double biceps!